Banaanikotkatutkimuksen seura ry:n julkaisuja 14
Julkaisut

Seppo Syrjänen
2001

Banaanikotkat ja termodynamiikka

 

Maamme johtavat banaanikotkatutkijat ovat taas saavuttaneet merkittävän työvoiton banaanikotkien mittaamattomien primääri- ja sekundääri-ilmiöiden kartoituksessa. Tällä kertaa on kiistatta osoitettu, että banaanikotkilla on siipensä pelissä myös aineen pienimpien rakenneosasten muuten kovin arkipäiväisessä käyttäytymisessä: banaanikotkat ovat osoittautuneet erään tilastollisen fysiikan pääsuunnan, termodynamiikan, fundamentaaleimman käsitteen, entropian, syyksi ja aiheuttajaksi!

Tähän maailmankuvaamme järisyttävään tulokseen on päästy puhtaimman luonnontieteen keinoin: havaitsemalla ilman halki lentävien banaanikotkien siipikuvioiden Hemholzkuckuu-värähtelyitä.

Siipisulat näyttävät rikkovan lähes (arki)pyhää entropian kasvamisen lakia vastaan: sulkien haituvien välistä muljahtelevat ilmahiukkaset valikoituvat lämpövärähtelyn perusteella nopeisiin ja hitaisiin niin, että nopeat ohjautuvat siiven alle antamaan lisäpotkua kotkan lentoon. Näin banaanikotkat voivat lentää eväänsä heilauttamatta pitkiäkin matkoja, ikään kuin luonnonlakeja huijaten.

Hetkellinen järjestys sulan ylä- ja alapuolilla rikkoutuu jättöreunassa, jossa toistensa vastakkaisuuksista kiinnostuneet lämpimät ja kylmät ilmahiukkaset taas kohtaavat sekoittuen entistäkin tehokkaammin. Näin kotkan vanaveteen ympäröivään ilmaan jää tasaisempi lämpötilajakauma, eräänlainen entropiallinen Pohjanmaa. Sama toistuu myös mikrotasolla makropyörteiden muodostaessa kvanttihyppeleviä banaanikotkakenttiä atomien ja molekyylien välille.

Tämän havainnon seuraukset ovat huimia: maailmankaikkeudessa selvästi havaittavan sotkuisuuden kasvu onkin seurausta ikiaikoja jatkuneesta banaanikotkien lentotoiminnasta!

Ilmeisesti banaanikotkaparvet pystyvät toimimaan termodynaamisina demoneina eli päästämään ohitseen vain lämpimiä tai kylmiä (tämä riippuu siitä lähestyykö kotkaa myötä- vai vastasulkaan) ainehippusia. Tätä ominaisuutta voidaan käyttää varmasti lukuisilla yltiöekologisilla tavoilla koko planeettamme iloksi ja hyväksi.

Banaanikotkatutkimuksen seura ehdottaakin, että asiaa on viipymättä alettava tutkia korkeimmalla mahdollisella tasolla. Oman maamme rajojen sisäpuolelta lupaavimmaksi yhteistyökumppaniksi voisi soveltua Teknillisen korkeakoulun (TKK) Soveltavan termodynamiikan laboratorio. Syitä tähän ilmeiseen sopivuuteen tosin saa hakea kaukaa.

Banaanikotkien muu teoreettinen tutkimus jatkuu kiihkeänä. Voimme luottavaisin mielin jäädä odottamaan seuraavaa pientä mullistusta maailmankuvassamme.


 Banaanikotkatutkimuksen seura ry
Julkaisut