Banaanikotkatutkimuksen seura ry:n julkaisuja 13
Julkaisut

Seppo Syrjänen
1999

Banaanikotkat hiidenkirnujen synnyn myötävaikuttajina

 

Koko pohjoisen pallonpuoliskon peruskalliossa on siellä täällä kivikovaan kallioon kuin jättiläismäisellä jäätelökauhalla koverrettuja kuoppia, hiidenkirnuja.

Hiidenkirnujen synty on askarruttanut useampaakin viisasta miestä ja naista kautta historian. Yleisesti hyväksytty selitys mannerjäätikön halkeamassa juoksevan veden kuluttavasta voimasta tyydyttää lähes kaikkia. Myös kosmisia voimia on manattu asialle vakuuttavin todistein. Mikään esitetyistä malleista ei selitä kirnun synnyn aivan varhaisimpia vaiheita, ensimmäisen aero- ja hydrodynaamisesti sopivan kuopan muodostumista. Kerran syntyneen kirnunsiemenen kasvaminen on alun jälkeen varsin suoraviivainen prosessi, jossa esim. vesi ja kivet liikkuvat käyräviivaista rataa huimasti kieppuen.

1.1. Alku piiritanssista?

Keväällä 1995 alkoi kerääntyä murskaavia todisteita banaanikotkien osuudesta hiidenkirnujen syntyyn. Helsingin Jollaksessa havaittiin parinkymmenen banaanikotkan piirijoukkio tanssimassa hiidenkirnussa ilmeisen tohkeissaan (kuvat ovat vielä kehityksessä).

Banaanikotkilla on ilmeisesti kyky löytää kallionkyljistä hiidenkirnujen synnylle otolliset kohdat. Näissä paikoissa soitimella olevat kotkaseurueet pyörivät piiritanssia niin tehokkaasti, että vuosikausien kulutuksen jälkeen kallion pintaan tulee pyöreähkö painauma johon seuraavan jääkauden aikana muodostuu hiidenkirnu lähes takuuvarmasti. Kuvassa 1 on tätä kuvaava kaavio.

Banaanikotkat eivät pistä pahakseen kirnujen muodostumista, mitä syvempi kuoppa, sitä parempi akustiikka. Suureen kirnuun mahtuu myös suurempi banaanikotkalauma kerralla.


 Banaanikotkatutkimuksen seura ry
Julkaisut